16. maaliskuuta 2008 alkoi uusi Formula 1 -kausi, kilpailu, joka päättyi siihen, että hyvin harvat kuljettajat pääsivät maaliin. Vielä tänäkin päivänä harrastajien kollektiivisessa muistissa oleva testi, joka tuolloin saattoi tuntua normaalilta monien eläkkeelle jääneiden kokeelta, nykyään se olisi tieteiskirjallisuutta. Auton huippumestaruus on saavuttanut suoritustehokkuuden ja luotettavuuden, mikä on varmasti tasoittanut kilpailuviikonloput ja siten myös mestaruuskilpailut. Eläkäämme uudelleen sitä kilpailua, joka päättyi, kuten mainittiin, kuuden päähenkilön kanssa, mutta silti 8 teki pisteitä.
Tuo Melbournen kilpailu oli jo alussa uskomaton
Lewis Hamilton, joka aloitti sinä vuonna varamaailmanmestarina, otti heti napapaikan Australiassa ensimmäisessä tapahtumassa. Robert Kubica juoksi hänen viereensä BMW Sauberissa. Ferrarit olivat kauempana, Felipe Massa toisella rivillä, kun taas hallitseva Formula 1 -maailmanmestari Kimi Räikkönen aloitti vasta kuudestoista. Suomalaisella oli Q2:n aikana ongelma punaisen autonsa ohjausyksikön kanssa, mikä katkaisi hänet taistelusta Polesta. Italiassa sunnuntain aamunkoittoon lähtevä lähtö on yksi niistä, jotka vievät unen ja saavat sinut välittömästi asioiden vauhtiin. Kaksi ensimmäistä saavat hyvän startin, mutta Massa tekee jo virheen ja lähtee pyörähtämään, kun taas hänen takanaan on kaaos kahdesta onnettomuudesta.
Viisi kuljettajaa ei suorita edes kilpailukierrosta, ja heidät katkaistaan onnettomuuden vuoksi. Giancarlo Fisichella, Sebastian Vettel, Anthony Davidson, Jenson Button ja Mark Webber. Turva-auto pakotetaan sisään ja palattuaan varikkoon kuluu muutama kierros ennen kuin Massa rikkoo David Coulthardin Red Bullin jousituksen holtittomalla ohituksella. Scotsman joutuu keskeyttämään ja turva-auto palaa radalle. Sillä välin hän oli jäänyt eläkkeelle Toyota Jarno Trullin sähköongelman vuoksi. Kahden kierroksen aikana kilpailu menetti kaksi vihreää ja kultaista standardia. Ensin Massa rikkoi F2008-autonsa moottorin, sitten Nelson Piquet Jr. lopetti Renault-autonsa 30. kierroksella. Näin ollen, kun kisan puoliväli on ohitettu, vain puolet kuljettajista on radalla.
Kisa, jota ei ole nähty Formula 1:ssä vähään aikaan
Yksipaikkaisten autojen kokoelma Melbournen radalla ei ole vielä ohi, niin paljon, että kolmenkymmenen toisen kierroksen aikana Takuma Saton Super Auguri-Hondan vaihteisto päättää sanoa: “näkemiin”. 43. kierroksella Safety Car astuu sisään kolmannen kerran Timo Glockin huonon onnettomuuden vuoksi, joka hajottaa hänen TF108:nsa. Neljä kierrosta myöhemmin oli Robert Kubican vuoro, joka joutui sanomaan hyvästit kilpailulle ennenaikaisesti törmäyksen vuoksi Kazuki Nakajiman kanssa. Eläkkeelle jäämisen jälki ei ole ohi, koska Ferrarin moottorit epäonnistuvat Australian maaperällä. Ensin Kimi Räikkönen toisella punaisella autolla ja sitten Sebastian Bourdais Toro Rossolla tervehtivät rataa muutaman kierroksen päästä maalista. Formula 1:n vuonna 2008 alkaneessa kilpailussa vain 7 kuljettajaa saavuttaa ruudullisen lipun.
7 kuljettajaa kyllä, koska kilpailun voittajan Hamiltonin lisäksi McLarenilla saapuminen näkee järjestyksessä: Nick Heidfeld (BMW Sauber), Nico Rosberg (Williams), Fernando Alonso (Renault), Heikkie Kovalainen (McLaren), Nakajima (Williams) ja Rubens Barrichello (Honda). Barrichello kuitenkin hylättiin kilpailusta, koska hän ei kunnioittanut varikkojen punaista valoa yhdellä kierroksellaan. Vain 6 pääsi maaliin siististi Bourdaisin ja Räikkösen poikki pisteitä, koska he kattoivat 90 % testistä. Kilpailun aloittaneesta 22:sta jää siis vain 6 ylämaalaista. Formula 1:n kilpailu ei ollut vähiten saapujia maaliin, mutta se merkitsi tärkeää vedenjakajaa nykyhetkessä, jossa elämme.
Formula 1 tarvitsee todella tällaisia testejä
Kuten mainittiin, vuoden 2008 Australian GP:n muisto on monien fanien mielessä, ja kuka koskaan voi unohtaa sitä kilpailua? Adrenaliini, jonka tunsin sinä aamuna, oli sanoinkuvaamaton. Nykyään Formula 1 ei voisi enää koskaan kokea tällaisia tuntemuksia, ei niinkään kilpailu-onnettomuuksien, vaan luotettavuuden vuoksi. Aikoinaan ruutulippuun asti uskottiin, että tekninen ongelma voi tapahtua, nykyään tiedetään jo, että se voi tapahtua kerran kahdessakymmenessä. Tämä on hyvä joukkueiden tarkoituksiin, koska se tarkoittaa, että tehdastyö toimii, mutta katsojalle, eikö niin? Nro 2008 oli absurdi vuosi kategorialle, kun titteli ratkesi vasta viimeisen kilpailun viimeisessä mutkassa, mutta onko mahdollista, että 16 vuoden jälkeen ei voida enää nähdä pudotuskilpailua? Vaikeaa mutta ei mahdotonta. Samaan aikaan meille jää muistoja.
KUVA: sosiaalinen Formula 1