Alvaro Bautista ja Ducati aloittivat Superbike-maailmanmestaruuskilpailun numerolla 1 etukuoressa ja 16 100 kierrosta minuutissa. Alkuarvo oli jo pienempi kuin 16 500, jonka tieliikenteessä ajava Panigale V4 R, josta kilpamalli on peräisin, voi saavuttaa. Ensimmäisen yhdeksän kilpailun jälkeen, joissa espanjalainen ässä voitti kahdeksan, punaista hidastui 250 kierrosta. Kuudennen iskussa eli innokkaasti odotetun Imolaan neljän vuoden poissaolon jälkeisen paluun kynnyksellä Federmoto Internazionale määräsi toisen saman vaikutuksen leikkauksen. Siksi MM-sarjan toisella puoliskolla Ducatisissa (ilmeisesti ei vain Bautistassa) on rajoitin 15 600 rpm:ssä. Ensimmäisellä ”leikkauksella” ei ollut vaikutusta: Barcelonan, Misanon ja Doningtonin välillä voittaja lipsahti vielä kahdeksan helmeä. Myös muut olivat vahvoja, erityisesti Danilo Petrucci, joka teki ensimmäisen Superbike-palkintokorokkeensa Isossa-Britanniassa: kolmanneksi.
Silmukan kysymys
Mutta nyt leikkaus on kaksinkertainen ja kysymys on ilmeinen: jatkaako Alvaro Bautista voittoa entiseen tapaan? Välitimme kysymyksen Marco Zanbenedettille, Ducati Superbike -projektin tekniselle koordinaattorille. ”Sillä välin on sanottava, että kollegoillani ja minulla on vähän moraalia kannoillamme” hyökkää 43-vuotiaan insinöörin kimppuun Trevisosta. ”Ymmärrä meitä: meidän tehtävämme on etsiä suorituskykyä, mennä vahvuudesta toiseen. Sen sijaan huomaamme ratkaisevamme toisenlaisen ongelman: korjaamme näitä jatkuvia meille asetettuja rajoituksia, yritämme vähentää suorituskyvyn menetystä mahdollisimman paljon.”
Tässä on asia: miten aiot tehdä sen?
”Ei paljon voi tehdä: vähemmän kierroksia tarkoittaa vähemmän tehoa, ei ole pakoon. Ongelmana on myös näiden leikkausten ajoitus. Federmoto Internazionale ilmoitti meille viime viikon puolivälissä ja saimme varmuuden keskiviikkoaamuna. Eli 48 tuntia ennen testauksen alkua Imolassa. Näin lyhyessä ajassa voimme keksiä vähän. Keskipitkällä aikavälillä on kuitenkin toisin: pidemmän ajan myötä pääsemme tarkastelemaan projektia, puuttumaan moottorin vääntökäyreihin ja kokeilemaan muutoksia talvitesteissä. Kuukausien työ, tällä kertaa meillä oli vain… kaksi päivää!”
Mikä on suurin ongelma?
”Superbikessa sisäiset välityssuhteet ovat kiinteät koko kauden ajan, emme voi muuttaa niitä. Ainoa mahdollinen puuttuminen on loppuraporttiin, pidennämme sitä verrattuna siihen, mitä olimme ennakoineet. Mutta se tarkoittaa kiihtyvyyden menettämistä, etenkin pitkillä vaihteilla.
Kuinka paljon menetät Imolassa?
”Sekunnin kymmenesosa kierrosta kohti voisi olla uskottavaa. Lisätään kymmenenteen, jonka olimme jo jättäneet kadulle edellisellä leikkauksella.”
Vaikutus ei kuitenkaan paljoa näkynyt…
– Tällä kertaa pelkäämme, että tilanne on toisin. Imola ei rankaise meitä niin paljoa, sillä kiihtyvyys tulee melkein kokonaan hitaista mutkista. Mutta Portimaon tai Magny Coursin kaltaisilla radoilla kierrosten menetys vaikuttaa suuresti suorituskykyyn, pelkäämme.
Samaan aikaan Realla on 250 kierrosta lisää.
”Tarvittaessa suorituksen tasapainottaminen sopii meille hyvin. Ongelma on tavat ja ajat. Se on kysymys, josta puhumme paljon valmistajien ja urheiluviranomaisten välillä. Olemme selventäneet jotain, mutta emme kaikkea. Tarvitsemme lisää vakautta. Meillä on hyvä sääntö, joka vastaa esitystä, Superbiken etuja. Mutta kaikkien valmistajien pitäisi investoida, enemmän tai vähemmän samalla tavalla, kun taas jotkut vaativat myönnytyksiä täyttääkseen hankkeen rakenteelliset aukot. Emme pidä tästä.”