MotoGP-markkinat ovat myös korjanneet viimeiset palaset: Zeltwegin paddockissa kaikki näyttää loksahtaneen paikoilleen pyörteisen valssin merkeissä, kunhan ollaan Itävallassa. Turnauksen lopussa Yamahan epäseremoniattomasti jättämä Franco Morbidelli kilpailee tehdas Ducatin kanssa Pramacin tiimissä ensi vuonna. Virallisia ilmoituksia ei edelleenkään ole, mutta paddockin (enemmän tai vähemmän…) salaisissa huoneissa sopimusta pidetään itsestäänselvyytenä. Frankie ottaa Johann Zarcon paikan, joka siirtyy sen sijaan LCR Hondaan. Ranskalainen nousee parhaalta pyörältään päästäkseen RC213V:hen, mikä saa myös Hänen Majesteettinsa Marc Marquezin itkemään. On loogista kuvitella, että taloudellis-sopimustekijällä oli hallitseva painoarvo teknisiin syihin nähden.
Uran läpimurto
Franco Morbidelli vuonna 2020 Yamahan kanssa oli sijoittunut MotoGP:n maailmanmestaruussarjaan toiseksi voittaen kolme GP:tä. Mutta tuon jokseenkin erityisen pandemiahätätilanteen vahvasti ehdollisen painoksen jälkeen 28-vuotiasta entistä Moto2-maailmanmestaria ei ole löydetty enää koskaan. Loukkaantumiset ja tekniset ongelmat ovat pudonneet hänet slummeihin: 17. sija vuonna 2021, kaksi sijaa huonompi viime vuonna. Tänä vuonna ei mene yhtään paremmin: ainoa välähdys oli kaksinkertainen neljäs sija Argentiinassa. 17 lyhyessä ja pitkässä kilpailussa hän sijoittui kymmenen parhaan joukkoon vain neljä kertaa. Mutta ensi vuonna tekninen näkökulma muuttuu radikaalisti: Frankie saa unelmiensa pyörän ja hän kilpailee yhdessä kunnianhimoisimmista ja järjestäytyneimmistä kokoonpanoista. Se on houkutteleva tilaisuus, kenties viimeinen?
VR46:n teho
Muutama päivä sitten tavanomaisista markkinahuhuista sai vaikutelman, että Franco Morbidelli oli useimpien käynnissä olevien neuvottelujen sivussa. Sen sijaan Red Bull Ring -viikonlopun aikana tilanne muuttui taianomaisesti, ja vuosisadan mahdollisuus ilmestyi, tuloksena sarjasta täydellisesti osuvia yhdistelmiä. Ehkä ei ole sattumaa, että Valentino Rossi on myös kertaluonteisessa paddockissa: vaikka hän ei enää kilpailekaan, yhdeksänkertainen maailmanmestari on silti suurvalta, joka pystyy ohjaamaan yritysten ja joukkueiden valintoja sekä hänen oma. Yhdellä iskulla VR46 onnistui pitämään kiinni Marco Bezzecchistä, jonka Ducati olisi halunnut Pramaciin, ja ”korjaamaan” yhden suojatuistaan sinne. Bingo.
Mutta Zarco Hondassa… rahalla
Kuten missä tahansa MotoGP-markkinapelissä, logiikkaa on vaikea ymmärtää. Tässä tapauksessa Pramacin lupaus on ymmärrettävää, sillä hän kuitenkin syleilee italialaista ratsastajaa, jolla on tietynlainen mediakarisma, ranskalaisen sijaan. Johann Zarco on mennyt LCR Hondaan, sanotaan, koska häntä houkutteli kahden vuoden sopimus yhden sijaan. Vaikka Ducatikin tarjosi itse asiassa kahden vuoden sopimusta: ’24 Pramacissa ja seuraavana vuonna Aruba-tiimin Panigale V4 R:llä Superbiken huippukuljettajana. Rahalla oli varmasti painoarvoa: Borgo Panigale ei maksa suuria palkkoja. Alvaro Bautista purjehtii niin sanotusti 400 000 eurolla ja ansaitsee (palkkioita lukuun ottamatta) paljon vähemmän kuin Jonathan Rea ja Toprak Razgatlioglu. On vaikea olettaa, että Johann Zarcolle, jolla on tällä hetkellä nolla voittoa MotoGP:ssä, on tarjottu enemmän.
Kuva: Instagram