Aika näyttää pysähtyneen Mattia Pasinille. Hänellä on haalari ja hänen silmänsä loistavat, hän hymyilee: hän on onnellinen. Hän on 38-vuotias, mutta hänellä on lapsen halu, innostus, mutta myös energia. Hän osallistuu vain harvoin kilpailuihin, mutta hän on täydellisessä fyysisessä kunnossa ja pärjää aina hyvin. Misanossa hän kilpailee Moto2:ssa henkilökohtaisella pyörällään ja Fieten Olie Racing GP -joukkueella. Hänen rinnallaan, kuten aina, on hänen isänsä Luca, entinen lentäjä, joka auttaa häntä kuten hänen ollessaan poika. Autotallissa voit hengittää rakkautta moottoreita kohtaan. Mattia Pasini on intohimon merkki moottoreita kohtaan: hän on kuljettaja, joka ei koskaan anna periksi ja tekee kaikkensa palatakseen täysipäiväisesti kilpa-ajoon iästään huolimatta. Sillä välin Misanossa toisessa vapaaharjoittelussa hän ajoi neljäntoista ajan, 1,2 sekuntia johtavaa Acostaa jäljessä. Ja sanoa, että hän yleensä osallistuu Grand Prix’iin vain television kommentaattorina.
”Olen erittäin tyytyväinen siihen, kuinka aloitimme tämän perjantain. Mattia Pasini kertoo Corsedimotolle – Teimme neljä päivää testiä täällä Misanossa Mugellon jälkeen, mutta meidän on pakko tehdä ne eri moottorispesifikaatioilla, mikä on viime vuoden. FP1:ssä aloitimme hieman kauempaa, koska jouduimme tyytyä välityssuhteeseen, joka on hieman erilainen jollain elektroniikalla moottorijarrutuksen suhteen. Ensimmäisenä päivänä huoleni oli, että pystyisin korjaamaan nämä asiat. Emme etsineet aikaa, niin paljon, että emme edes laittaneet uusia renkaita. Prioriteettinani oli hankkia pyörä ollakseni valmis lauantaiaamuun, joka on mielestäni ratkaiseva sessio Q2:lle pääsyssä.”
Mitä tunnet?
”Ajoimme renkailla yli 30 kierrosta ja tässä kilpailu on 20, mutta olimme erittäin nopeita, joten kyllä, olen onnellinen. Minulle on aina mukavaa palata kilpa-ajoon, lentäjäksi. Kun pääsen radalle, en tunne itseäni vanhaksi tai uupuneeksi: se tarkoittaa, että voin silti sanoa jotain.”
Mitä uutta tulevaisuudessa?
”Toivon saavani ne pian. Nyt yritän viettää hyvän viikonlopun täällä Misanossa ja pystyä myös luomaan lisää mahdollisuuksia itselleni.”
Kuva Valter Magatti